Shiban turkki on varsin helppohoitoinen. Pesukerroiksi riittää hyvin pari kertaa vuodessa. Toki jos näyttelyissä käy voi koiran pestä useamminkin. Turkki on kaksikerroksinen ja hyvin tiivis. Se hylkii hyvin likaa ja kosteutta,
joten jopa kurasäillä lenkiltä palatessa riittää yleensä pelkkä jalkojen ja vatsan pyyhkeellä kuivaaminen.
Karvanlähtö shiballa on noin pari kertaa vuodessa, uroksilla yleensä keväisin ja syksyisin. Nartuilla tämä noudattaa enempi juoksujen kiertoa. Ensimmäinen kunnon karvanlähtö voi olla ensikertalaiselle kauhistus.
Koirasta lähtee karvaa tuolloin järkyttävät määrät. Siinä vaiheessa kun on jo aivan varma, että enempää karvaa ei voi enää lähteä, se todellinen karvanlähtö vasta alkaa. Karvanlähdönaikaan koira tulisi harjata lähes päivittäin,
jotta kaikki irtokarvat eivät pyörisi nurkissa ja suussa. Parasta on mennä ulos jonnekin hieman syrjemmälle alueelle ja harjata siellä, jolloin karvat pöllyävät pois tuulen mukana. Harjoina kannattaa käyttää joko karstaa tai jotain muuta tiheäpiikkistä.
Itse suosin Furminator-merkkistä patentoitua pohjavillanpoistajaa. Toinen keino, jos vain sietää karvoja nurkissaan, on odottaa noin kuukausi karvanlähdön alkamisesta, jotta kaikki karvat ovat irronneet ja nousseet pintaan.
Tällöin turkin voi suihkuttaa kosteaksi suihkepullolla ja sitten kammata huopamainen karvamatto koiran päältä. Alta paljastuu uusi, noin sentin pituinen uusi turkki. Karvanlähtöaikojen välillä leikkaamattomasta koirasta ei lähde karvaa juuri ollenkaan.
Leikattuun koiraan tämä karvanlähtöjen kausittaisuus ei päde. Leikatun koiran karva kasvaa ja putoaa jatkuvasti. Näin ollen niitä karvoja saa olla imuroimassa pois jatkuvasti. Säännöllinen harjaus on myös paikallaan.
Shiban kynnet ovat varsin pitkät. Ne tulisi leikata noin kahden viikon välein, riippuen toki yksilöllisestä kasvuvauhdista. Yleensä leikattavaa on vain muutaman millin verran, sillä kynnen hermot ja verisuonet ovat yleensä aika pitkällä. Kynsien jatkuvat leikkaaminen lähelle hermoja kuitenkin saa hermot ja verisuonet pikkuhiljaa vetäytymään taaemmas, jolloin kynnen voi pitää lyhyempänä. Leikkaamisen tulisi suorittaa aina vain yksi ihminen. Kahden tai useamman ihmisen läsnä ollessa koira alkaa helposti rimpuilla. Toki pentu varmaan rimpuilee myös yhden ihmisen kanssa, mutta tällöin on tärkeää näyttää pennulle missä on kaapin paikka. Missään nimessä ei saa antaa periksi pennulle. Muutoin se oppii, että rimpuilemalla saa tahtonsa läpi. Yleensä pentu kyllä ennemmin tai myöhemmin alistuu leikkaamiseen. Jos joskus sattuu leikkaamaan vahingossa hermoon asti, ei kannata hätäillä. Kannattaa olla kuin ei mitään olisi tapahtunut ja vaikka leikata vielä seuraavakin kynsi ennen kuin tyrehdyttää verenvuodon. Näin koira oppii, ettei tilanteessa ole mitään kamalaa. Vuoto puolestaan tyrehdytään pitämällä tassua jonkin aikaa pystyasennossa ja tarvittaessa kuivaamalla paperilla. Kynsienleikkuun jälkeen kannattaa etenkin pentu palkita kunnolla, jotta sille jää positiivinen mielikuva.